21.7.2013

1-vuotis valokuvat

Daisyn ensimmäinen yrityshän 1-vuotis kuvauksista meni täysin pieleen kun se vain itki ja käveli karkuun. Siinä pari viikkoa 1v synttäreiden jälkeen menin kuvauttamaan tytön uudestaan. Eri paikkaan nyt, koska edellinen kuvaaja ei vastannut mitään uusintakuvauskysymyksiini. Mentiin nyt sinne, missä on kuvattu aikoinaan B:kin. Tuli kyllä söpöt ja hyvät kuvat, vaikka tunnetustihan Daisyä ei voi helposti saada hymyilemään.

Nyt kuvat on seinällä ja hyllyllä hienosti :)
Nää ekat on sellaset A4-kokoiset, toiset on jonkin verran pienemmät kuvat.


Tässä on sit jokaisesta nää kolmen sarjat niissä kansioissa.


Ja jokaisesta vielä erikseen.
On ollu jännää huomata et yhdellä K:n kaverilla (muutaman päivän ikäero) on ollut 1v kuvissaan samanlaiset vaatteet kun K:llakin.
Näin jälkikäteen mua harmittaa, et olisin voinut K:llekin laittaa useamman eri asun.


B sai tämän keskimmäisen pinkin IHANAN mekon
1v synttärilahjaks kummiltaan. D:llä on näistä mekoista myös se, 
ja keijumekko omissa 1v kuvissaan. 
Ja molemmilla on myös välillä tiara, välillä pompulat,
ja samat helmet ja samaa rekvisiittaa. :)


Tää keskimmäinen kuva on kyllä niin Daisyä itseään! 
Se on aina peukku suussa, ja tykkää hirveesti tosta pikkupeitostaan <3 


Daisy on muuten alkanut nyt puhumaan vähän muutakin
kuin 'kakka' ja 'utu' ja 'anna',
se toistaa perässä esimerkiksi 'mo' ja pupu.
Mummi sanoo 'mu', pallo 'pa'.
Ja kun painaa telkkarin nappia, niin kuulostaa että yrittää sanoa
'painaa' ja 'nappi'.
ja kun kysyn missä vauva on, niin se vastaa 'täällä'. <3

Tässä on B 1v, ja D 1v
-kaksi samanlaista! Kuten B sanoisi :)



Daisy-nuket!


On vuosi siitä kun mun vauva sai nimen Daisy, Sen kunniaksi voisin esitellä meidän Daisy-nukkemme.
Ja eilen yksi Daisyn kummi näki vihdoin Daisyn ensimmäistä kertaa. Meillä kun on ehkä joku 300 km tai enemmän välimatkaa. Mut kyllä se selvästi tykkäs mun pikkuisesta <3

Tässä Daisy on kiivennyt lelukoriin ja mennyt katsomaan Daisy nukkeja :)



Ja tässä meidän vaatimaton Daisy-kokoelmamme



Daisy nukkeja löytyy aika huonosti. Näistähän vaan yksi, tuo morsiusnukke oikealta, on mun siskon vanha, muut oon ostanut kirppiksiltä tai muilta keräilijöiltä tässä reilun vuoden aikana. Ennen Daisyn syntymäähän mulla oli vain se yksi. Muotisuunnittelija Mary Quantin suunnitteleman Daisy-nuken valmistushan on loppunut mun syntymään mennessä. Se on pääasiassa 70-luvun nukke, sitä on valmistettu vuodesta 1973 lähtien, ja viimeisimmät nuket on valmistettu vuonna 1983.

17.7.2013

Lady LovelyLocks


Lady Sulokutri ja Kreivitär Korpinkutri
-kaunottaret ystävineen


Oon usein miettiny et haluaisin tehdä tänne juttuja myös mun keräilyistä. Niin aloitan tän nyt tällä.
Yksi mun ihanin nukkesarja on ehdottomasti Lady LovelyLocks. Se on Mattelin tuotesarja kuten Barbiekin. Tämä tosin on ollut vain 80-luvun lopulla. Olis niin ihanaa jos olit nyttenkin tällaisia nukkeja. Tosin yhdet uudet, Ever after High -nuket muistuttaa jotkut hahmot vähän jotain näitäkin :)
Tuleekohan niitä Suomeen, alkaisin TAAS keräilee uutta sarjaa.

Mulla on vain yksi näistä nukeista lapsuudestani. Ei mulla sillon ollut muita kuin se yksi, Prinsessa Kulta. En koskaan ymmärtänyt sen nimeä, koska se on sininen merenneito. Mutta ehkä sillä on tosi kultainen sydän <3
Edelleen se on mun lemppari näistä, ja sillä on kaikkein kauneimmat kasvotkin mun mielestä. Vaikka yleensä vaaleanpunainen viehättää eniten, niin kyllä tämä vie kasvojen takia voiton.

Alan nyt olemaan aika tyytyväinen mun tähän kokoelmaan,
toki puuttuu vielä irtona myytyjä asusettejä, lohikäärmeitä, kissoja ja vaikka mitä.

Tässä ensin kuvassa tarvikkeet ja eläimet (ja kurkistelijanukke).
Mulla on LLL Satulinna tarvikkeineen, Pixieiden puutalo (ilman tarvikkeita),
Makuuhuoneen sänky (settiin kuuluisi muutakin), ja Merisalongin joutsentuoli.
Silky Mane, suomeksi Silkkiharja -hevonen,
kaksi (eri versiot - esim. eri väriset silmät) Silkkiturkki eli Silky Pup -koiraa,
Merrycurl lohikäärme (multa puuttuu vihreä ja vaaleanpunainen baby dragon),
ja yksi kurkistelijanukeista (Hide N' Peeks), Pearlypeek (näistä multa puuttuu vaaleansininen ja lila).

Tähän kuvaan laitoin nuket mukaan sinne 'elämään'.


Tässä on mun nuket. Mulla on vain yksi MIB:inä, prinssi. Olisi kiva saada muitakin paketeissaan.



Tässä välissä voisin luetella nukkejen nimet (yläpuolella olevan kuvan järjestyksessä):
Kolme ensimmäistä nukkea ylhäältä vasemmalta on Hovineito Kihara (Maiden CurlyCrown), sillä on oranssit hiukset ja keltainen mekko. Sen vieressä on kaksi Hovineito Kilttiä (Maiden FairHair), kenellä on sininen mekko ja ruskeat hiukset. Sitten tulee 4kpl Lady Sulokutria (Lady LovelyLocks), joista kaksi ensimmäistä on erikoisempi versio, Sparkle Pretty Lady LovelyLocks, olen kuullut myös nimellä De-Luxe Lady, ja kaksi seuraava on se perusnukke. Sitten yärivin viimeisenä on Prinssi Jalosydän (Prince StrongHeart).
Alarivin aloittaa Ballerina Lady LovelyLocksit ja Ballerina Maiden FairHair. Eli kaksi Lady Ballerinaa, ja kolmantena alarivissä Silkki Ballerina, eli Ballerina versio Hovineito Kiltistä.
-- Kyllä, tuolla mun esitteessä sen nimenä on Silkki Ballerina - en sitten tiedä miten Kiltti muuttuu yhtäkkiä Silkiksi. --
Sitten on Enchanted Island sarjan Maiden FairHair, Maiden CurlyCrown ja Lady LovelyLocks, ja kaksi sinistä merenneitoa Maiden GoldenWaves ja Maiden MistyCurls (Kreivittären asussa), ja kaksi viimeistä on Kreivitär Korpinkutria eli Duchess RavenWavesia, joista ensimmäinen on omassa asussaan ja toinen lainannut sulokutrin mekkoa, koska halusin tietenkin yhdistää myös pinkkiä ja mustaa :)


Tämä mun tila tässä lipaston päällä alkaa käydä näille nukeille jo pieneksi. Piti laittaa niiden tarvikkeita ja oheistuotteita sitten ihan laatikkoon kun ne ei enää mahdu olemaan esillä.


Oheistuotteet.
Mulla on kolme palapeliä, tarjotin, värityskirja, VHS kasetteja, ohut satukirja, muutama esite,
Hovineito Kiltin paperinukke ja pari peiliä ja harja sekä tuollainen hahmoklipsi.


Tässä on vielä mun suosikkinuket tarkemmin:
keskellä on se mun lapsuudesta säilynyt Prinsessa Kulta eli Maiden GoldenWaves.
Siitä on kaksi eri versiota, joten se on eurooppaversio, ja sen vasemmalla puolella on sen jenkki- ja englanti-versio. Eurooppalaisella on vaaleammat hiukset, kun toisella on kellertävämmät ja tuollainen tupsu pään päällä myös. Tämä tummaihoinen MistyCurls on myös tosi ihana, mulla ei ole sille alkuperäistä asua vain, sille kuuluisi tuollainen merenneitoasu, mutta lilan värisenä. Ja oikeanpuolimmainen on myös mielestäni tosi kauniskasvoinen, tämä Kreivitär Korpinkutri. Myös nimellä Kreivitär Yönmusta. Sen pixiet eli keijuhännät on erilaisia kuin muilla nukeilla, tällä ne on 'Vintiöitä'.


Ihana vaaleanpunainen Lady Sulokutri <3



Nuket ja tarvikkeet on tuottanut Mattel vuosina 1986-1989.

15.7.2013

Ensimmäinen yö noin miljoonaan vuoteen ilman lapsia



Täällä mä oon hereillä (kello noin kuus aamulla, vaikka tää aika varmaan jotain muuta väittääkin), oon ollu jo tunnin, ja lapset ja mun kaveri nukkuu. Mä en saanu unta enää sen jälkeen kun D heräs ja halus mun viereen jatkaa uniaan. Mun frendi on tullut Helsingistä käymään, ollut muutaman yön. Ollaan käyty lasten kans rannalla uimassa (mä en tietty ui) ja käytiin tuolla Rauhassa, lähempänä Imatraa siis, Angry Birds puistossa ja otettiin myös mun siskon nuorin sinne K:lle kaveriks mukaan. Lapsilla oli tosi kivaa. Se oli niinkun Hoplop se alakerta, ja sit yläkerrassa oli juttuja mitkä isompia kiinnosti enemmän, jotain potkulautailua, pelejä ja korkeelta hyppimistä. K oli niistä innoissaan. Itsestänihän, ylläri, tuntuu siltä etten koskaan enää mee sinne niin että on kaks pientä mukana. Onneks B ja D ei maksanu sinne, mutta oli niin turhaa maksaa itsestäni kun ei voi tehdä juuri mitään sen maksun eteen, kun pitää vaan vahtia pieniä. Tai no D:n perässähän mä koko ajan oli, mun kaveri enemmän hengaili sit B:n kans. Se kauppakeskus siinä oli kyl tosi kämänen. Venäläisille tarkotettu varmastikin.



Sit käytiin katsoo hiekkalinnaa. Sekin oli vähä tyhmää, kun D:n rattaat oli ollu ihan märät kun vesipullo kaatunu siihen niin ei niitä voinu ottaa mukaan. Taas mietin että 'en koskaan enää'. Mulla on hirveesti asioita mistä aina mietin et en aio enää koskaan tehä niin tai näin jos on kaikki kolme lasta mukana. Vaikka olis kaverikin mukana, mut se on silti sellai eri asia. Nimittäin kun mä oon paikalla niin D aina itkee ja vinkuu nimenomaan mun perään niin ei sillon kukaan muu auta eikä kelpaa. Kaiken tekeminen tuntuu raskaalta ja ei-kivalta. Vaik eiks sen pitäis olla kivaa ja rentouttavaa käydä joskus muuallakin kun omalla pihalla jne. No mä en kai vaan oo sellanen. Niin, ja nyt kun aloin valittaa niin ei se uimaan vieminenkään oo yhtään kivaa vaikka olis kuka mukana. Yksinhän mun on kaikki mun lapset silti aina vahdittava. Onneks mä en oo sellanen kuka ees haluais uida, kun enhän mä edes vois, koska en mitenkään vois mennä syvemmälle omaks ilokseni uimaan ja jättää lapsia yksin siihen rantaan.


Eilen sit käytiin Rasimuksen tilalla, Imatralla, siellä oli vuohia, K sano että ne oli Puffeleita. Ja sit lampaita, ja kanoja. Ja pupu, mitä ei nähty. Ja käytiin poimii mansikoita, sain sit niitä pakkaseenkin laitettuu, ja tehtiin mansikkakakku. :) Ja sit oli poniajelua lapsille, B ainakin tykkäs siitä paljon. Onneks D oli sen ajan mummin ja ukin luona, ei olis kyl ollu yhtään kivaa yrittää samaan aikaan kerää mansikoita ja juosta D:n perässä.


Niin ja siis siihen vapaailtaan. Lauantaina illalla lapset ilmoitti et haluu mummille, niin sit K soitti, et pääseeks yöks. Joku mua otti siinä vaiheessa jo päähän ja olin K:lle sanonu et pääsette vaan sitten et jos ne ottaa D:nkin. En oikeesti olis uskonu et ne ottais näitä kaikkii kolmee kerralla, kun ei oo ennenkään yöks ottanu! Mutta ihme tapahtui ja ne suostu! Sit menin suihkuun ja laitoin itsestäni niin ihmisen näkösen kun musta saa ja käytiin Apinan terassilla yhillä. En ollu koskaan ennen käyny siellä. Mut olin saanu käsityksen et se olis Lappeenrannan rokein paikka. No räppi siellä kyllä soi... Mut oli ihan jees. Ihan mukavaa sellai nähä ihmisiä ja uutta paikkaa ILMAN LAPSIA. Vaikka kyl mä koko ajan mietin rumuuttani ja lihavuuttani et miten mä voin näin julkisesti näyttäytyy, yritin kuitenkin olla välittämmättä siitä, kun en halunnu et se mun frendi joutuis jopa tuollasella erityistilanteella kun mä oon sen kans kahestaan tolleen 'bilettää' niin kuuntelee koko ajan mun valitusta. Sit me mentiin mun kaverin työpaikalle Pumppuun laulaa karaokee. Se laulaminen on oikeesti tosi kivaa vaikken ookkaan hyvä siinä. Lauloin Rasmuksen In my life, Naikkareiden Seksi vie ja taksi tuo, Tiktakin Minne vaan, Spaissareiden Stop ja Pienen merenneidon Part of your world. Se oli niin ylläri et siel oli sellanen biisi tarjolla, onneks huomasin sen, se on mun kaikkein lemppari biisi Disneyltä! Joskus yhdentoista aikaan illalla sit tultiin jo kotiin. Mul ei ollu rahaa niin en juonu paljon ja olin vaan tarjottavien muutaman armoilla, mut se riitti kyl hyvin, oli hauskaa ja ei tullu huonoja oloja. Pääasia kai et mun aivojen ei tarvinnu hetkeen ajatella lapsi-asioita, ja sain olla vaan mä. Ehkä kaikki olis ollu paljon hauskempaa jos olisin laiha ja nätti (niin mä oletan aina et kaikki olis sillon paremmin). Mä oikeesti uskon et muut ihmiset on aina ja kaikessa kivempia laihoille kun tällasille kun mä. Ja en voi valehdella, et tottakai olisin halunnu et joku tulis flirttaa mun kaa, mut ei tän näkösen kyl tietenkään ees kannata kuvitella et niin tapahtuis. Mä vaan oon. Enkä niin että olisin jotenkin kiinnostava.

Mut sitten oli ihanaa kun sai aamulla nukkuu yli yheksään, kunnes ite heräsin. Eikä kukaan lapsi herättäny mua! Nukkuminen ja suihkussa käyminen ja noi on kyl niin ihanaa rauhassa. Mut on mun lapset silti kaikista mun ainaisista valituksista huolimatta ihanimmat ja tärkeimmät, enkä mä oikeesti ainakaan kovin usein tarvii muuta kun vaan että saan olla näiden kanssa. (Taas siihen laihuuteen; ehkä jos olisin laiha ja kaunis niin olis suurempi tarve käydä ulkona yksin)

Voi vissii huomaa et mua häiritsee mun ulkonäkö ja kroppa hirveesti. Tiiän! Ja siks ihmettelenkin et jos tää vaivaa mua itseeni näin paljon, niin miks mä en vaan osaa tehdä yksinkertaisesti asialle mitään!!!

D:llä muuten, kun tuli kuudes hammas ennen 1v synttäreitä, ja muksauksen seurauksena 1v synttärien jälkeen sitä ei enää ollukaan, niin nyt se hammas on tullu takas. Että vihdoin sillä on Taas kuusi hammasta. Se on varmasti sieltä jotenkin lohjennu koska ei oo sellai pyöree, vaan on kulmista terävä. Voi mun pikku vauva raukka.

Miks ihmisluonteen pitää olla niin kateellinen aina kaikesta. Ja mä oon ihan paras esimerkki siitä. Oon varmaan kaikille mun kavereille ja tutuille ollu jostai asiasta niin kateellinen et melkei kipeetä tekee ja et vähintään itkettää. Vaikka ite kuitenkin oman elämäni päätökset tehny ja valintani valinnu ja sellai ihan tyytyväinen elämääni. Eniten aina oon kateellinen muiden omasta elämästä ja niiden rajattomalta tuntuvassa vapaa-ajassa. Siitä miten ne saa olla omia itsejään, kun samalla mua on äitiys koko ajan 'vähentäny' niin etten oo enää sama mä mikä ennen, että oon pelkästään äiti. Ja suurelta osin siitä miten muut on joissain asioissa niin hyviä, ja jotkut tuntuu et ne on kaikessa hyviä ja onnistuu joka asiassa, kun ite en oo missään hyvä. Ja nykypäivinä eniten siitä miten muut on hyväkroppasia, tai ylipäätään miten niillä on aikaa ja jaksamista huolehtia itsestään ja aikaa olla turhamainen. Haluaisin mäkin. Mut ei sitä vaan voi koskaan olla tyytyväinen siihen mitä itellä on eikä etenkään siihen mitä ite on, kun maailma on täynnä lähes täydellisiä vertauskuvia, jopa omassa tuttavapiirissään. Siinä sit vaan ahdistuu ja haluu piiloutuu maailmalta. Ite voi hyvin olla piilossa omissa oloissaan, et olkoon ne kauniit ja taitavat, täydelliset sitten esillä tässä maailmassa. Mä toivon niin että mun lapsista tulis ihan joka asiassa erilaisia kun millanen mä oon!

Sit vielä pieni kuvapläjäys :)